Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tatyana

Nimi: Tatyana
Ikä: 72 kuuta (5,5 vuotta)
Rotu: Sekarotuinen
Emo: STS Dvadstat Sem
Isä: STS Siniy Tuman
Sisarukset: Remix ♂ †, Kali ♀ †
Kumppani: -
Jälkeläiset: -
Lauma: Fighters
Asema: Alfa
Sukupuoli: Narttu
Pelaaja: Rölli

Luonne: Yksinkertaisesti tiivistettynä tappajatar on valituille uskollinen, elegantti, oman arvonsa tunteva ja hyvinkin kylmänkohtelias. Menneisyytensä takia narttu pitää tunteensa jopa pelottavan hyvin kurissa ja ilmeinä toimivat yleisesti vain kylmänviileä järkähtämättömyys. Perusilme on siis täysin mitäänsanomaton ja tappajan katse entistä kylmempi. Vain harva voi tai saa nähdä pintajäässä olevaa Tatyanaa syvemmälle. Vihastuessaan sama maski pysyy kasvoilla, mutta ruumista enemmän huokuva voima ja lumimyrskyn tapainen tuhoa edeltävä aistimus kertoo kyllä kaiken. Ärtymyksen merkkejä ei ehkä huomaa, mutta pääkopassa vihastuttaja on tapettu viisi kertaa eri menetelmillä. Tatyanaa kuitenkin on melko lailla mahdoton saada vihaiseksi tai äkkipikaisen harkitsemattomaksi – ellei ole saanut ääniärsykkeestä päähänsä - raudankova kärsivällisyys takaa kyllä sen. Ensimmäistä kertaa jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta laumassa kokeneena, Tatyana tuntee suojeluntarvetta laumaansa ja laumalaisiaan kohtaan Fightereissa ikään kuin kiitoksensa. Eri laumalaiset ja tunkeilijat saavat palan sitä vanhaa tappajatarta, kivikovaa jäätä ja annoksen lumivyöryä. Hiljaa tarkkaileva narttu pistää jokaisen liikkeen merkille ja kirkkaan keltaiset silmät riistävät kaikki tiedonrippeet vihollisesta. Nartusta kuoriutui hienoinen vallanhimoisuus tämän liityttyä laumaan, ja hän aikoo nousta joskus alfana. Narttu on määrätietoinen, ilmeetön johtaja, joka juonii kaikkea mahdollista vihollislaumojen pään menoksi. Hän asetti elämäänsä päämääriä, ja tulee aina asettamaan. Hän elää niiden mukaisesti, toteuttaen suunnitelmiaan, aivan sama vaikka siihen menisi monta kuukautta, jopa vuosia. Elämä on tehty elettäväksi, ja Tatyana aikoo elää niin. Turhaa tappamista narttu kuitenkin välttää ja kohtuun kammottuna koirana tunnettuna, Tatyana taistelee aina vilpittömän puhtaasti. Väistettävissä olevat konfliktit narttu selvittää puhumalla, mutta ei pelkää ottaa haasteita vastaan. Elegantti puhetapa ei kaikkoa ei missään tilanteessa. Rumat sanat kuuluvat vain moukille ja niitä ei varsinkaan Tatyanan suusta kuule. Itsensä kaunis kannattelu ja arvollinen käytös on yksi tappajattaren tavaramerkeistä. Rakkaus – se on jotain mistä narttu jäi tähänastisen elämänsä aikana paitsi. Juurikin sen tunteen puutteessa Tatyana haki itselleen mielenrauhaa toisten sielujen riistämisestä. Kukaan ei ole koskaan tuntenut narttua kohtaan mitään, eikä tuntenut ketään muuta kohtaan mitään. Kukaan ei tappokoulutuksessa koskenut Tatyanaan muussa kuin tappamisaikeissa, ja jos joku joskus narttuun hellyydellä koskisi.. Hän ei varmastikaan itsekään tietäisi mitä tehdä. Jos Tatyana joskus saisi rakkautta osakseen, hän hiljaa sisimmässään vaalisi tunnetta ja ruokkisi sitä. Luonteeltaan siis jäänkestävä, panssarinkova ja metallinkylmä. Aika on muodostanut suojan muiden ja Tatyanan väliin. Luottamus on lähes tuntematon käsite, ja hänellä onkin iso uskomisvika muita kohtaan. Jos joku joskus näyttää nartulle puhtaan luottamuksen polun, hän tulee olemaan velkaa hälle. Nartulla ei ole tapana katsoa kieroon ketään, oli kyseessä sitten vihollinen tai ei. Alempiarvoisten kanssa tappajatar ei olemuksellaan lyttää ainakaan tahallaan ketään ja pyrkii käsittelemään kaikkia samanarvoisina. Totta kai hän Alfalleen osoittaa kunnioitusta omalla tavallaan, mutta on turha kuvitella tämän heittäytyvän toisten tassuja nuolemaan.

Ulkonäkö: Katso kuva! Tatyana on rotunsaomaisesti suuri koira, voitaisiin puhua jopa todella suuresta yksilöstä. Nartulla on 80 cm säkäkorkeutta. Jalat ovat pitkät, tassut ovat pentumaisen suuret ja lihakset ovat solakat, kuitenkin kohtuun voimakkaat, etenkin reisissä. Polkuanturat ovat kovettuneet mustiksi. Kynnet ovat sen verran pitkät ja terävät, että niillä saa maasta hyvän otteen kiihdyttäessä juoksuun, kuten gebardeilla. Ruumis on solakka, edestä katsottuna ei erityisen leveä eivätkä lihakset juuri näy turkin alta. Rintakehä on syvä, vatsa on kuin vetäytynyt sisäänpäin, kuten vinttikoirilla. Häntä on pitkä ja hyvin tuuhea. Turkki on laadultaan tuulenkestävää ja hieman karkeaa, mutta pitkää ja tuuheaa. Kaulassa on ns. kauluri, kuin collieilla. Kaula on lihaksikas, tosin lihaksia ei näe karvan alta. Pää on hieman kupera, kuitenkin pitkä ja sirohko. Hampaat ovat terävät, erityisesti kulmahampaat. Leuka on vahva ja vahvistuu sitä mukaa, kun narttu käyttää sitä. Korvat ovat ruumiin kokoon nähden pienet ja pään sivuilla. Karva on väriltään ruskeavalkoista. Vatsa, rintamus, oikea puoli päästä, tassut, häntä ja kaula osittain ovat valkoisia. Pään vasen puoli on musta, silmät ovat keltaiset. Muualla ruumiissa vallitsee tumman beigen ruskea sävy. Selällä ja niskassa on mustanharmaita raitoja, ikään kuin seepralla.

Muuta:
Kuva
 - Tatyanassa on selvästi borzoita, mahdollisesti myös tanskandoggia.
-Tatyana etsii vierelleen elämänkumppania, oli se kumman sukupuolen edustaja tahansa. Hän ei välttämättä tunne seksuaalisia haluja kumppaniaan kohtaan, mutta puhdasta ystävää hän etsii.

Menneisyys: Tatyana syntyi pieneen omakotilähiöön vuonna 2012 keväällä vahinkopentueeseen kahden sisarensa kanssa. Pentueen vanhemmat asuivat kummatkin samassa talossa, mutta pentuja ei oltu suunniteltu tai haluttu. Tatyanan silloiset omistajat joka tapauksessa päättivät kasvattaa pennut luovutusikäisiksi ja myydä ne sitten. Heitä ei päätetty nimetä, uudet omistajat saisivat nimet valita.
Pentujen täyttäessä kolme viikkoa heidän isänsä pihalla yksin liikkuessaan kohtasi aidan toisella puolella kodittomia tappajakoiria, dobermanneja. Nämä dobermannit tiesivät liikaakin iuroksen elämästä, mm. sen että hällä oli pentuja ja kaksi omistajaa. Dobermannit olivat olleet aiemmin samassa poliisikoulussa kuin isä, joten he tunsivat toisensa jotenkin. Tappajakoirat sanoivat, että urosta tarvittaisiin heidän joukoissaan ja että hänen täytyy lähteä mukaan. Jostain syystä he eivät antaneet muita vaihtoehtoja kuin lähteminen tai tappelu. Isä suostui tappeluun pentujensa takia, sillä ei halunnut jättää heitä.
Viidentoista minuutin pahan tappelun jälkeen uros oli jäänyt armottomasti alakynteen, ja dobermannit kävivät päälle. He eivät kuitenkaan tappaneet urosta, vaan kiduttivat tätä henkisesti ja fyysisesti pitkän aikaa. Dobermannien lähdettyä raadeltu ja pahoinvoiva uros nousi ja meni sisälle hokien ´pennut, pennut´. Hänen olemuksensa oli jäykkä, kasvot olivat ilmeettömät ja silmistä kajastui järkkymätön halu tappaa. Sisällä uros ei kiinnittänyt huomiota mihinkään muihin kuin pentuihin, joiden kimppuun uros kävi syynä, että piti näitä syypäinä hänen kidutukseensa. Tatyanan emo ehti kuitenkin tehdä vastahyökkäyksen, ja ilman mitään taistelutaustaa se kävi kumppaninsa kimppuun. Heidän omistajansa olivat onneksi kotona, ja kiskoivat seonneen uroksen irti nartusta. Narttu ja pennut käytettiin eläinlääkärissä, uros ammuttiin samana iltana sen käydessä käsiksi toiseen omistajaansa. Kukaan selvinneistä koirista ei tiennyt, mitä urokselle tapahtui tai miksi se tapahtui. 
Sen jälkeen ei tapahtunut mitään maailmaakaatavaa, ja kahdeksan viikon iässä pennut odottivat ostajia pihalla pahvilaatikossa. Koska heidän omistajillaan ei ollut lapsia, pennut eivät päässeet lapsiperheisiin. 
Muutaman päivän perästä kaksi uniformuihin pukeutunutta miestä lompsivat sisään taloon ja ilmoittivat haluavansa ostaa nämä pennut netti-ilmoituksen löydyttyä. Koska ketkään muut eivät olleet tästä harvinaisesta rodusta kiinnostuneita, ja uniformuhemmot tarjosivat pennuista yli sata euroa pyyntihintaa enemmän, omistajat myivät kaikki kolme pentua miehille. Jos he olisivat tienneet että pennut menisivät tappokolutukseen, he eivät olisi tehneet kauppoja. 
Kahden viikon kuluttua kaupoista pennuille asetettiin sähköpannat kaulaan ja ne vietiin kestävyystestiin. Testi käsitteli taistelutaitoja ja – tahtoa, juoksunopeutta, puruvoimaa ja suhteita sisaruksiin. Kun jokainen pennuista oli testattu, heidät vietiin äänieristettyyn huoneeseen jonne alettiin soittamaan eri taajuisia ääniaaltoja. Kun äänet alkoivat mennä liian voimakkaiksi, Kali sekosi ja hyökkäsi Tatyanan kimppuun. Narttu kuitenkin puolustautui tehokkaasti ja kävi heti sisarensa kurkkuun kiinni tukehduttaen tämän kuoliaaksi. Vasta irti päästettyään Tatyana tajusi tekonsa ja putosi hädissään pöydältä alas taittaen leukansa. 
Kahden vuoden kuluttua, kun pennut olivat kasvaneet tarpeeksi suuriksi ja Tatyanan leuka oli parantunut, hänet ja Remix laitettiin jälleen äänieristettyyn huoneeseen. Pentuja oli pidetty nälässä monta kuukautta, ja he olivat laihoja, vaikkakin toisilleen kärttyisiä. Pian huoneessa alettiin soittamaan jälleen ääniaaltotaajuuksia, mutta nyt ääni olikin surinan kaltaista. Ääniaaltojen aikana huoneeseen laskettiin yksi suuri kupillinen koiranruokaa. Ihmiset halusivat nähdä, kumpi koira pärjäisi paremmin tappelussa ruoasta, vaikka koirat olivatkin laihoja. Remix oli kupilla ensimmäisenä, ja totta kai alkoi omimaan sitä itselleen. Tatyanan hetken aikaa yritettyään hankkia suupalaa, narttu ärsyyntyi ja alkoi ottamaan ääniaalloista ärsykettä korvilleen. Pian Tatyana kävikin aikuisen koiran raivolla veljensä kimppuun, ja hampaiden vain välkkyessä narttu katkaisi Remixiltä niskat ja repi uroksen pään irti. Yhä häiriintyneenä Tatyana ei kiinnittänyt enää ruokakuppiin huomiota, vaan alkoi syömään veljensä ruumista karhun lailla. 
Tämän jälkeen Tatyana muuttui iloisesta pennusta ilmeettömäksi, vähäpuheiseksi tappajaksi. Vuoden aikana hän sai testivastuksekseen monia kokeneita ja kokemattomia koiria, suurin osa niistä oli dobermanneja ja rottweilereita. Jokaisen hän niistä voitti, armottomalla tapolla tai vastapuolen antautumisella. Hän oli ihmisten suosikki, ja sen takia häntä kehitettiin koko ajan. Hampaat teroitettiin kerran kuussa, nopeutta ja juoksuliikettä kehitettiin, lihaksistoa kuntoutettiin. Koska Tatyana oli älykäs sekä paha tappaja, siihen ei koskaan pistetty geneettisiä aineita tai sille ei asennettu teräsjalkoja, joko ihmisten pelon takia tai muuten vain. Tatyanaan ei koskaan kukaan koskenut, narttu ei koskaan rakastanut ketään tai mitään. Sillä oli harmaa selli jossa se asui, ja sen itse repimä riekalematto nukkumiseen. 
Puoli vuotta myöhemmin, kun Tatyana oli kolme ja puoli vuotta, ihmiset päättivät päästää nartun ulos testaamaan kuntoaan. Aidatulla pihalla ei ollut muita koiria tai ihmisiä, siellä oli vain tekokallioinen, lähes pystysuora mäki ja heinäinen, suuri monttu. Ihmiset tarkkailivat Tatyanaa kameroiden kautta, ja koska he uskoivat aitojen pitävyyteen, he istuivat keskellä monimutkaista betonirakennusta. Tatyana oli oppinut tuntemaan tappokoulutuskeskuksen kuin omat tassunsa, ja hän tiesi että ihmisiltä menisi viisi minuuttia päästä ulos rakennuksesta juosten. Siinä aikana Tatyana itse olisi jo kaukana. 
Kyllä, narttu halusi karata. Hänellä oli jo suunnitelma, lähes täydellinen sellainen. Tatyana asteli kylmänrauhallisesti tekokallioisen mäen juurelle, ja istahti siihen. Lähin kamera oli kääntynyt narttuun päin ja tapitti tätä herkeämättä. Tekokalliomäki oli vain metrin päässä aidasta, mutta se nousi aidasta poispäin niin ettei mäeltä pystyisi hyppäämään tavallinen koira. Paitsi Tatyana, jolla oli suuren suuret tassut ja terävät kynnet. Aita oli pari metriä korkea tavallinen reikäaita, joten jos narttu sattuisi sen päälle jysähtämään, aita kyllä taipuisi hänen painonsa alla. 
Tatyana otti tukevan askeleen maasta ja ponnisti suoraan ylöspäin tähdäten pienelle tasanteelle hieman hänen päänsä yläpuolella. Helppo nakki, narttu oli tasanteella tuossa tuokiossa. Hän tiedosti koko ajan kameroiden tollottavan häntä, muttei se häirinnyt häntä. Seuraava tasanne olikin sopivasti hieman aitaa korkeammalla, ja sinne Tatyana ponnisti ketterästi kuin kissa. Tasanteelle päästyään hän havaitsi, ettei ponnistustilaa ollut paljoa. Aita oli puolentoista metrin päässä Tatyanasta, ja sen yli pitäisi päästä ilman kolhuja jotta päästäisiin juoksemaan mahdollisimman kovaa poispäin. 
Muutama harkinta-askel sivulle päin, tukevimman mahdollisen ponnistusasennon otto, ja Tatyana ponnisti itsensä valtaisaan loikkaan. Aidan hipoessa vatsakarvoja narttu venytti itsensä aidan yli ja tömähti maahan kyljelleen. Rakennuksen sisältä alkoi kuulua rymistelyä, joten Tatyana otti sen lähtömerkkinä ja kiihdytti 65 kilometrin tuntivauhtiin kohti lähintä metsikköä. Kuten narttu oli arvellut, ihmiset kolauttivat betonioven auki vasta, kun itse koira oli heidän ulottumattomissa.

Suhteet:
Järjestyksessään vanhimmasta uusimpaan, alhaalta ylöspäin.

Ivery, Buuku ja Vetra || "Lauman uusia tulokkaita, ja tällä hetkellä nuorimpia. Katsotaan, millaisia piirteitä he osoittavat tulevaisuudessa."

Zakharov || "Niin sanottu suhteemme on vielä kovin alussa, tämä kookas tulokas vaikuttaa kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin Ryan. Pidän hänestä ja hänen vakaasta tavastaan puhua. Toivottavasti hän osoittaa uusia piirteitä, jotka osoittavat hänen uskollisuuttaan.."

Aluski || "Aluskia en tunne kunnolla. Hän on aika hiljainen minun nähden, ja vaikka daskalan asemassa onkin, hän kuljeskelee paljon muualla. Rajoja kiertämässä, uskon. Kokouksiin hän ilmaantuu ilman ongelmaa, mutta sidlläkään hän ei oikein aukaise suutaan. Vähän vilpoisaksi ovat jääneet meidän välit kyllä."

Willow || "Willow on pirteä kuin peippo aamutuimaan. Hänen menemisensä on ehkä hyödyllistä.. jossain, mutta en oikein laumaelämästä tiedä. Hänen pääkoppansa on myös täynnä ideoita, jotka onneksi tulevat kokouksissa esille. Ilmeisesti Nefrosta saapunut koira sopeutui kuitenkin hyvin asemaansa ja paikkaansa, ja taitaa hänellä taitaa olla hyvä maine muiden keskuudessa."

Czya || "Czya vaikuttaa olevan vielä vähän eksyksissä. Hän ei tunnu asettuvan laumaan, vaan tuntuu menevän niin kuin Norok menee. Pariskunta tuntuu olevan kiinni toisissaan kuin takiaiset. Czya on kuitenkin mukava pikkukoira, ei sen puoleen. Hyvä että hänellä ja Norokilla menee hyvin, ei porkkana muuten täällä varmaan olisi."

Norok || "Norok taitaa olla porukasta ainoa, joka oli ainoa Fightersiin alunperinkin kuuluva koira. Vaan hyvä että oli, ilman häntä tämä lauma mahtaisi märehtiä pohjamudissa. Hän vaikuttaa eräänlaiselta sekoitukselta Willowia ja Ryania, juuri sopivan tasapainoinen olemaan yhtä aikaa pirteä, lojaalinen ja päättäväinen. Hyvä Orio, ja sitäkin parempaa seuraa."

Ryan || "Ryan on mukava tapaus. Hänellä on varsin samanlainen ajatusmaailma kuin minulla, tietyn vahoillisuuden suhteen. Lisäksi hän on mukavaa seuraa, hän on joustava, lojaalinen ja hän uskaltaa tehdä töitä yhteisen hyvän eteen. Olin hieman pettynyt kun Ryan valitsi lopulta theran aseman, hän olisi ollut ehdottoman hyvä beta."

Yönsielu || "Tällä koirasudella vaikutti olevan selkeät päämäärät laumansa kannalta. Varsin ilmeetön ja naiivi, mutta joustavaa neuvotteluseuraa. Mielenkiintoinen tapaus, jonka kanssa tulemme tapaamaan useasti jatkossakin."

Vahlok † || "Patsasteleva jääräpää jonka kanssa ei juttu luistanut. Kylmänviileä kuten minäkin, tosin hänen maailmankuvansa oli selvästi erilainen. ´Tykkäsi´ kovasti karhuherrasta joka tavattiin, selvästi kaveeraa otsojen kanssa. Liekö vieläkin tönöttää siellä minne hänet jätin." ~ Tatyana

©2019 .ıI Supravi Iı. - suntuubi.com