Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Cinci :: Roolipeli

 


Rooliminen
Kirjoitusmuoto on imperfekti. Roolithan yksikön ensimmäisessä tai kolmannessa persoonassa. 

"Puhe näin"
- Tai puhe näin

#Ajatukset näin#
tai ihan vain näin

Tekeminen ilman merkkejä
 

.


Vuodenaika
Kevät; aletaan olla lähempänä kesää. Lunta ei ole, ja lämpötila pysyy yli 0° ja max. +14°.

Uutisia:: Lue Ikääntymisestä täältä!
 
 

 

Cinci  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Rölli

30.04.2017 14:13
Nokke - Castigator

Pentu katseli huvittuneena Juria, kun dalmatialainen yritti tappaa metsoa. Voi lintuparkaa, kaksi ensimmäistä yritystä ei tuonut haluttua lopputulosta ja vasta kolmannella yrittämällä linnun niskat naksahtivat puolivahingossa poikki. Uros ei kuitenkaan ymmärtänyt että saalis oli kuollut, ja katseli nyt hölmistyneenä metsoa. Nokke asteli lähemmäs.
"Minusta tuntuu että lintu on kuollut", narttu tuumi tarkastellen hetken sätkivää siivekästä. Pian se jo lopettikin, ja koko paketti jäi niille sijoilleen. "Mutta vastaten sun kysymykseen; tämmäiset pikkueläimet kuten linnut ja hiiret kannattaa tappaa katkaisemalla niiden niskat. Se on tehokas ja välitön tappotapa, mikä taisi päästää tuon metsonkin päiviltään. Eli seuraavalla kerralla, katkaise eläimen niskat.

Nimi: Jansku

30.04.2017 11:46
Norok - Fighters

Uros kuunteli hiljaisena Tatyanan puhetta, istuen aivan porkkanan kyljessä kiinni. "Asia selvä." se vastasi reviirin partiointi ja merkkaus asiaan. Kyllä semmoinen hoituisi.

Briinah - Castigator

Näytettyään arpiaan toiselle ja kerrottuaan niiden tarinoita siirtyi Briin huolestunut katse toiseen, kera karhukysymyksen. Cosminaa ei ollut sattunut, mutta sen emolle oli selkeästi käynyt jotain. Nartun tassu nousi kauhistuneena suulle sen kuunnellessa toisen selityksiä. Oi kamala.
"Kuinka kauheaa. Se on varmasti ollut kovin traumatisoivaa." sillä ainakin oli paljon pelkoja, jotka olivat kaikista niistä kokemuksista syntyneet, eikä se varmaankaan ollut epäselvää Cosminalle.
"Karhut ovat kauhistuttavia otuksia, niitä vastaan ei kannata lähteä yksin tappelemaan, muuten kuolo korjaa." se hiljaa voivotteli ja puisteli päätään. Briin katse siirtyi sen tassuihin. Toinen oli kokenut jotain hyvin kamalaa, toisen koiran kuoleman. Ei ihme, että se olikin ollut hiekan alakuloisen oloinen.
"Et olisi voinut tehdä mitään siinä tilanteessa, olisit kuollut itsekin, jos olisi lähtenyt karhua vastustamaan..." hiljaisella äänellä se piipitteli. Rohkeus oli hyvästä, mutta tyhmänrohkeus vain ajoi ennenaikaiseen kuolemaan.

Nimi: Rölli

29.04.2017 12:25
Tatyana - Fighters

Pitkäkoipi nosti toista kulmaansa ehkäpä yllättyneenä siitä, että akka oli hoitanut hommansa hyvin. Eipä olisi uskonut. Ryan ei kuitenkaan tiennyt hirvikoiran olinpaikkaa, mutta lupautui viemään viestin Jatalle. Tatyana nyökkäsi.
"Voit vaikka suoraan ajaa sen pois reviiriltä, jos Jatta ei kuuntele vieläkään selkopuhetta", narttu sanoi. Hän jopa toivoi, että hirvikoira saisi vielä viimeisen selkäsaunan ennen kuin sen muisto katoaisi pois kuin tuulahdus vain. Olikohan Jatta matkalla Castigatorin alueelle, tai ajautuisiko hän sinne kuitenkin jossain vaiheessa? Toivottavasti se piski kuolisi matkallaan, sillä hänen therataidoistaan voisi vihollislaumalle olla hyötyä. Ei sillä, Tatyana tuli ainakin Yönsielun ja hänen ensimmäisessä tapaamisessaan hyvin juttuun sen koirasuden kanssa, mutta vastustaja on aina vastustaja. Pitäisikö Jatta siis tappaa? Ei, sitä se kääkkä ei ansainnut, sillä se oli hoitanut tehtävänsä hyvin. Turhaan Taty ei keneltäkään henkeä riistänyt.
Ellei Ryanilla olisi jotain tärkeää sanottavaa, pitkäkoipi jatkaisi seuraavaan aiheeseen korottaen hieman ääntään: "Kuten jokainen vanhempi Fightersin jäsen tietää, lauman rajaa on siirretty etelämmäs joenvartta pitkin aina pienen järven puoliväliin saakka. Vaikka raja onkin merkattu melko äskettäin, sillä osalla reviiriä on kaikkein vähiten koirien hajua. Siispä toivon, että te, oriot -" nopea vilkaisu Norokiin ja Zachiin. "partioisitte siellä ainakin kerran kahdessa päivässä, jotta meidän ominaishaju leviää ja kertoo, että alue kuuluu meille. Tietysti näin alkuun sinun, Zach, kannattaa tutustua alueeseen laajemmin."

Nimi: Rawca

27.04.2017 14:15
Ryan - Fighters

"Olen oppinut sen mitä Jatalla oli tarjottavanaan, ja täytyy sanoa että se on opettanut minua hyvin... Sen työnsä täällä on ohitse. En usko että se pistää lähtemistä pahakseen", Ryan vastasi rauhallisesti, noudattaen myös määräystä Jatan vähättelevästä puhuttelusta. Sanojensa jälkeen paimen pudisti vielä päätään. "En tiedä missä hän on", Ryan ei ollut nähnyt Jattaa tänä päivänä, mutta uskoi tietävänsä pari paikkaa josta etsiä. Vanha narttu ei niinkään tuntenut reviiriä, mutta oli varmasti painanut mieleensä reitin paikalle, jossa Ryan ja Tatyana olivat käyneet sen kimppuun. Sinne se tuntui usein menevän, aivan kuin jatkaisi siellä katkennutta matkaansa, minne ikinä olikaan ollut menossa ennen opettajaksi joutumistaan.
"Mutta voin viedä lähtemisviestin sille, mikäli Jatalle ei mitään jäähyväisseremonioita pidetä?" Ryan ehdotti. Pyh, sen mielestä äkäinen, kenenkään kanssa toimeentulematon narttu ei tarvinnut mitään hienoa lähtöään varten. Pelkkä heihei riittäisi.

Nimi: Rölli

25.04.2017 15:11
Tatyana ja Aluski - Fighters

Tatyana nyökkäsi Zachin sanoille. lisäten sitten omaa maustetta joukkoon.
"Olet minun puolesta erittäin tervetullut Fightersiin. Uskon, että olet oiva ja luotettava lisä meidän pieneen laumaamme." Pitkäkoivella oli hyväksyntää äänessään. Zakharovin elekieli kertoi näin ulkoisesti alfalle, että uroksesta tulisi uskollinen jäsen. Hänessä oli jotain samaa kuin Ryanissa, ja paimenkoira katselikin Zachia kiinnostuneen näköisenä. Hetkisen kuluttua kirjavaturkki jatkoi: "Sitten ensimmäiseen aiheeseen. Te kaikki, ketkä olette kuuluneet laumaan jo jonkin aikaa, muistatte kaiketi Jatan. Sen äkäisen norjanharmaan."
Aluski oli ollut tähän asti hiljaa paikallaan, mutta nyökkäsi nyt topakasti. Sitä ei ollutkaan näkynyt vähään aikaan, liekö jo omilla teillään?
"Meillä oli sen kanssa sopimus, että Jatan tulee opettaa Ryanille kaikki, mitä tietää therana olemisesta. Taidot sun muut asiat. Ja sen tehtyään hän joko lähtee reviiriltä, tai hänet karkotetaan." Tatyana puhui edelleen halveksuvalla äänellä kun oli Jatasta kyse. Ei pitkäkoipi voinut edes yrittää tulla toimeen sen rääväsuisen akan kanssa. Nyt alfa antoi katseensa kiertää pikaisesti kuuntelijajoukossa, ja pysäytti sen sitten paimenkoirista tummimpaan. "Ryan, miten on asian laita? Joko olet oppinut kaiken, mitä Jatta tiesi? Entä onko sinulla - tai kelläkään teistä - tietoa sen olinpaikasta?"
//motivaatio on siellä missä aurinko ei siihen paista, joten päätin tulla nyt ilahduttamaan teitä//

Nimi: Dee

23.04.2017 21:07
Cosmina - Castigator

Brii nousi istumaan ja siirteli tassullaan karvojaan sivuun kaulan ja niskan alueelta. Hampaanjälkiä, Cosmina tajusi, mutta eivät näyttäneet karhun tekemiltä. Brii kertoi, että sen entinen lauma oli pahoinpidellyt sitä pienistäkin syistä ja sanoi myös olevansa helppo uhri karhulle tai raiskaajalle. Sekarotuinen siirsi seuraavaksi oikean olkansa karvoja sivuun ja paljasti jäljet, jotka näyttivät Cosminan silmään enemmän karhulta. Briin koskettaessa oikeaa korvaansa Cosmina kiinnitti huomiota siinä oleviin reikiin.
"Minä piilouduin, pääsin pakoon... säästyin niiden pahoilta aikeilta... Mutta silti ne teot ja niiden jättämät arvet sattuvat."
Cosmina oli kerrankin aivan hiljaa, osaamatta sanoa juuri mitään hetkeen. Onneksi Brii jatkui pian keskustelua.
"Hyökkäsikö karhu kimppuusi? Sattuiko sinuun?"
Cosminan silmissä vilisi pieni tapahtumasarja ja sen sydän alkoi jyskyttää.
"E-ei.. minä.. Emo..."
Narttu ei muistanut yhtään tilannetta, jossa se olisi mennyt näin sanattomaksi. Oli ryhdistäydyttävä. Ravistellen itseään Cosmina veti henkeä ja yritti uudestaan.
"Emon kimppuun hyökkäsi. Olimme kuin parhaat ystävät, ei minulla ollut ketään muuta, mutta sitten tuli se karhu ja... en ehtinyt tehdä mitään."
Viimeisien sanojen kohdalla Cosmina alkoi siirrellä maata vasten makaavaa häntäänsä levottomasti ja tunsi kuumotusta poskillaan. Syyllisyys kalvoi omaatuntoa. Kumpa tilanne olisikin mennyt noin, mutta ei, paimen oli ollut oikea pelkuri. Nyt Cosmina ravisteli päätään ja käänsi katseensa maahan.
"Tai siis... osuin paikalle ajoissa ja..."

Nimi: Jansku

18.04.2017 20:54
Briinah - Castigator

Vieras esittäytyi lyhyesti ja ytimekkäästi Cosminaksi, udellen heti jälkeen mitä Brii oli tarkoittanut aiemmilla sanoillaan. Sirorakenteinen narttu nousi istumaan ja käänsi hiukan päätään sivulle siirtäen tassullaan karvojaan hiukan sivummalle, että sen kaulan ja niskan välisellä alueella olevat hampaanjäljet näkyisivät toiselle.
"Kimppuuni hyökätään usein. Lauma, johon ennen kuului pahoinpiteli minua usein pienistäkin syistä. Olen helppo uhri jokaiselle raiskaajalle tai karhulle." se kertoi arasti siirtäen seuraavaksi oikean olkansa karvoja sivummalle. Karhu oli sitä kerran huitaissut ja jättänyt ikävät jäljet. Sitten se siirtyi koskettamaan oikeaa korvaansa, jossa oli pari reikää, erään pahan uroksen tekemät, ne olivat tuoreimmat jäljet.
"Minä piilouduin, pääsin pakoon.... säästyin niiden pahoilta aikeilta... Mutta silti ne teot ja niiden jättämät arvet sattuvat." pahoinpitelijälauman jättämät henkiset arvet olivat syvimmät ja kalvasivat sen mieltä yhä. Narttu kurtisti hiukan kulmiaan ja katsoi huolestuneena Cosminaa.
"Hyökkäsikö karhu kimppuusi? Sattuiko sinuun?" oi voi... toivottavasti toiseen ei ollut sattunut pahasti. Huoli Briin naamasta paistaen se pysytteli istuma-asennossa pää hieman matalemmalla ja ryhti huonona. Se ei halunnut olla edelleenkään millään tapaa hyökkäävään, agressiivisen, ylimielisen tai mitenkään negatiivisen oloinen. Se ei halunnut turpaansa.

Nimi: Dee

18.04.2017 17:14
Cosmina - Castigator

"Oi en minä levittele mitään juoruja tai tämmöisiä kenestäkään. Siitä vain suututtaisiin ja kimppuuni vain käytäisiin uudestaan", vieras narttu selitteli, pysyen yhä matalana ja herättäen Cosminan mielenkiinnon. Uudestaan? Mitä toinen oikein tarkoitti, mitä sille oli tapahtunut?
"J-joskus on vahvuutta uskaltaa kertoa asioista jotka vaivaavat. ahvat eivät pelkää että nauretaan, avan rohkeastti kertoo mikä vaivaa. Heikot piilottelevat tunteitaan ja mietteitään. Pelkäävät, että sattuu, jos puhuu", toinen jatkoi sitten hennolla äänellä ja lipaisi kirsuaan, saaden Cosminan hampaat taas välähtämään.
"Ei tarvitse kertoa kaikkea... Joskus yhdenkin huolen kertominen helpottaa... M-mutta en aio pakottaa sinua mihinkään, enkä yritä vaikuttaa viisaammalta kuin olen..."
Nyt se painautui vielä enemmän maata vasten ja kävi makuulle. Kertoi, ettei haluaisi kenenkään menevän sisältä rikki huolien takia ja esittäytyi Briiksi. Cosmina katseli toista hetken kulmiensa alta, pieni epäilys edelleen rinnassa painaen.
"Cosmina", paimen esittäytyi lyhyesti, ennen kuin hetken mietinnän jälkeen jatkoi, "mitä tarkoitat 'uudestaan kimppuun käymisellä'?"
Vielä hetken Cosmina oli hiljaa ajatustensa risteillessä, kunnes silmissä välähti pakokauhu ja häntä vetäytyi hiukan alemmas, pysyen kuitenkin tarpeeksi ylhäällä ettei paljastaisi nartun pelkoa.
"Hyökkäsikö sinunkin kimppuusi karhu?"
Jos täällä oli karhuja, jotka hyökkäilivät koirien kimppuun, olisi aivan sama vain lähteä. Niin Cosmina tekisi.

Nimi: Jansku

17.04.2017 15:17
Rein - Castigator

Toispuoleinen pieni hymy kohosi uroksen huulille Awran epäröidessä ketun suhteen. Vai pelkäsi toinen ketun kohtaamista?
"Älä huoli. Ei se kimppuun käy, ellei sitä ärsytä tai mene liian lähelle pesää." se oli silloin työntänyt päänsä ketun kotikoloon, oli ymmärrettävää, että se oli hyökännyt kimppuun.
"Ja jos kettu päättääkin hyökätä, niin minä suojelen kyllä sinua." höhö, Rein ritari rohkea palveluksessanne. Pentu röyhisti hieman rintaansa ja kohotti leukaansa sanojensa perään. Joo, se oli jo yhden ketun tappanut, kyllä se toisenkin kaataisi, ilman ongelmia. Kaulan haava saatiin puhtaaksi ja Arwa siirtyikin sitten kylkeä putsaamaan, kertoillen samalla motiivejaan kiltteyteen ja muiden auttamiseen.
"Tiedätkös, olet ensimmäinen kiltti koira, jonka olen tavannut. Onhan siskokin tietty kiltti, mutta vieraista koirista, olet ensimmäinen. Se pitkäkoipinen koirasusi on outo, Juri pölkky ja äitistä en paljoa osaa sanoa. Oli se ihan kiva, mutta en tiedä mitä mieltä siitä pitäisi olla." Olihan se kuitenkin hyljännyt pennut kertomatta syytä siihen. Tuosta noin vain jättänyt ne omille teilleen. Mitä jos ne eivät olisikaan törmänneet keneenkään toiseen koiraan? Mitä jos kettu, karhu tai joku agressiivinen koira olisi ne löytänyt? Hmm? Ei se vieläkään ymmärtänyt täysin tätä kiltteyttä ja avuliaisuutta, mutta eiköhän se joskus sille selkeytyisi.
"Sinua on helppo naurattaa." se tuhahti hymyillen pienesti Arwan jälleen naurahtaessa. Höhöhöö, se oli oikea naistennaurattaja.

Briinah - Castigator

Melkein kokonaan maata vasten painautunut Brii katseli epävarmana vierasta. Hiljaa se vain siinä oli toisen yrittäessä etsiä sanoja. Miksi se oli yhtäkkiä mennyt noin sanattomaksi? Oliko Brii tehnyt tai sanonut jotain väärää? Voi ei, toivottavasti toinen ei sille suuttuisi. Vaikka toinen ei agressiiviselta enää vaikuttanut, pysyi narttu yhä matalana.
"Oi en minä levittele mitään juoruja tai tämmöisiä kenestäkään. Siitä vain suututtaisiin ja kimppuuni vain käytäisiin uudestaan." Se oli niin kauhean varovainen ja epävarma kaikesta mitä se teki. Lauma, johon se oli reilu vuosi sitten kuulunut, oli jättänyt ikuiset arvet siihen. Se ei uskaltanut tehdä paljoakaan mitään, mikä voitaisiin käsittää niin, että se rikkoi sääntöjä tai teki jotain muuta väärää.
"J-joskus on vahvuutta uskaltaa kertoa asioista jotka vaivaavat. Vahvat eivät pelkää että nauretaan, vaan rohkeasti kertoo mikä vaivaa. Heikot piilottelevat tunteitaan ja mietteitään. Pelkäävät, että sattuu, jos puhuu." hennolla äänellä puhuva Brii lipaisi hermostuneena kirsuaan.
"Ei tarvitse kertoa kaikkea... Joskus yhdenkin huolen kertominen helpottaa... M-mutta en aio pakottaa sinua mihinkään, enkä yritä vaikuttaa viisammalta kuin olen..." Arka tunnepallo painautui enemmän maata vasten päätyen maahan makoilemaan.
"En vain halua, että ajatukset ja huolet repivät kenenkään sisältäpäin rikki..." Ei ollut kiva jos muihin sattui, eikä se voinut auttaa.
"O-o-olen Brii." Ehkä esittäytyminen saisi toisen hiukan rennommaksi?

Nimi: Samier

16.04.2017 22:40
Arwa - Castigator

Kun valkea narttu kysyi, että oliko kettu vaarallinen, Reinin suu aukesi ammolleen yllättyneesti. Se ihmetteli, miten Arwa ei ollut ikinä kohdannut kettua, jo silloin päättäen, että nartun täytyy nähdä kettu. Uros jatkoi kertoen, että kettu oli karhua pienempi, mutta silti kova vastus.
"Varmasti, kun tuollaiset jäljet jätti", narttu totesi katsoen Reinin haavoja, "en tiedä, minua vähän pelottaa sen ketun tapaaminen." Mustavalkean kuvailema kettu kuulosti Arwan korviin tosi pelottavalta. Kun aihe siirtyi Arwan luonteeseen, tarkemmin tämän kilttiyteen, Rein vaikutti koko ajan enemmän hämmentyneeltä. Jostakin syystä uroksen oli vain vaikea ymmärtää Arwan motiiveja. Valkea kohotti toista kulmaansa kysyvänä, itsekin vähän hämmentyneenä tilanteesta. Se ei osannut sanoa mitään, ja pysyikin siksi vaiti. Arwa kävi hakemassa vettä Reinin kyljelle, joka ei tällä kertaa yrittänyt karata. Askel parempaan päin, kai. Mustavalkea nosti aiemman aiheen uudestaan esille, kysyen Arwan motiivia muiden auttamiseen. Uros vaikutti todella kiinnostuneelta tästä asiasta.
"En minä tee sitä minkään suuremman asian takia, minä vain tykkään auttaa toisia. Eikä kenenkään haavojen puhdistaminen nyt niin hirveää ole, se hoituu nopeasti pois alta eikä maksa minulle mitään. Auttamalla toisia saan ainakin toivottavasti jonkun päivää piristettyä. En minä odota mitään vastapalveluksia muilta", valkea selitti, ymmärtäköön uros tai ei. Luonteenpiirrehän se oli muiden joukossa, mikä siinä oli niin vaikea ymmärtää? Jatkaessaan haavan puhdistamista, Rein huomautti, että Arwan kieli oli ulkona. Valkea siirsi katseensa malamuuttiin, joka työnsi omansakin ulos, osoittaen sitten sitä tassullaan. Arwa naurahti, illistäen sitten urokselle hullunkurisesti. Höh, toinen oli ihan hassu.

Nimi: Dee

16.04.2017 20:21
Cosmina - Castigator

Vieras narttu painautui säikähtäneenä maata vasten ja katseli Cosminaa silmät suurina.
"A-anteeksi jos häiritsen..." se nielaisi ja askelsi hiukan taaksepäin häntä tiukasti takajalkojen välissä, "vaikutit... poissaolevalta? Ajattelin, että sinua saattaisi vaivata jokin tai että jokin painoi mieltäsi."
Toisen ääni oli jo valmiiksi melko epäselvä ja vielä hiljeni loppua kohden.
"E-e-ei saisi pidätellä kaikkea sisällä. Se vain sattuu enemmän. Enemmän kuin pahoinpidellyksi joutuminen. Jo-jos jokin vaivaa, voit kertoa siitä minulle. En naura tai moiti, kuuntelen vain."
Nyt toinen otti askeleen taaksepäin ja näytti olevan valmiina lähtemään pakoon. Cosmina silmäili sitä hetken, tuntien pientä hämmennystä. Miksi toinen osoitti ystävällisyyttä, vaikka Cosmina oli juuri käyttäytynyt sitä kohtaan vihaisesti ja nenäkkäästi?
"Ö-öh, ei minulla mikään.. tai siis..."
Cosmina oli yllättynyt. Se oli harvinaista kyllä myös hetken aikaa sanaton, kunnes sai ajatukset päänsä sisällä selvitettyä ja äänensä kuuluviin.
"En minä nyt tuntemattomille kaikkea kerro. Ties mitä levittelisit eteenpäin", narttu tuhahti nyt korvat epäluuloisesti niskaa vasten painautuneena, muttei enää osoittanut aggressiivisuutta.
"Lisäksi minulla on kaikki kunnossa. En ole heikko, olen... vahva."

Nimi: Jansku

15.04.2017 08:23
Briinah - Castigator

Säikky narttu painautui lähemmäs maata vieraan paljastaessa ensin hampaansa. Se oli niin valmiina juoksemaan karkuun, se ei halunnut uusia hampaanjälkiä nahkaansa. Silmät suurina Brii katseli punaisen sävyistä narttua, kuin peura ajovaloissa.
"A-anteeksi jos häiritsen..." Vieras, joka Castigatorilta haiskahti oli näyttänyt säikähtäneen nartun tuloa. Nielaisten Brii otti askeleen taaksepäin vetäisten häntänsä tiukasti takajalkojensa väliin kiinni.
"Vaikutit... poissaolevalta? Ajattelin, että sinua saattaisi vaivata jokin tai että jokin painoi mieltäsi." melko nopeaan tahtiin se sopotti ääni hiljentyen loppua kohti. Oliko se arvioinut väärin, oliko toisella sittenkin kaikki kunnossa, vai pidättelikö toinen vain kaikkea sisällään, odottaen että ne söisivät tiensä ulos?
"E-e-ei saisi pidätellä kaikkea sisällä. Se vain sattuu enemmän. Enemmän kuin pahoinpidellyksi joutuminen." Jos tunteita ja ajatuksia pidätteli sisällään, se satutti enemmän, mitä pidempään niitä pidättelisi. Brii otti askeleen taaksepäin valmiina lähtemään pois paikalta jos toinen haluaisi olla rauhassa.
"Jo-jos jokin vaivaa, voit kertoa siitä minulle. En naura tai moiti, kuuntelen vain." Joo se oli hyvä kuuntelija, ei koskaan moittinut tai nauranut toisten sanoille, kuka tietää miten pahasti se saisi turpiinsa, jos sanoisi jotain väärää väärään aikaan väärässä paikassa ja väärässä seurassa.

Nimi: Dee

14.04.2017 20:34
Cosmina - Castigator

Negatiivisiin ajatuksiinsa kovasti keskittynyt Cosmina säikähti kuoliaaksi, kun kuuli vieraan koiran hiljaisen äänen. Nartun ensimmäinen reaktio oli paljastaa hampaat, mutta hahmottaessaan viimein toisen nartun silmiensä edessä se rauhoittui hiukan ja tyytyi vain mulkoilemaan koiraa hetken.
"Onko kaikki kunnossa?" toinen kysyi uteliaana ja vaikutti ehkä hiukan huolestuneeltakin. Cosmina silmäili toista nenänvarttaan pitkin. Haju oli tuttu, se sama, mitä koko reviiri oli täynnä, joten sirorakenteinen, ruskean ja valkean kirjava narttu oli selvästi samaa laumaa Cosminan kanssa.
"Kuinka niin?" paimen kysäisi, ottaen ylimielisen ilmeen naamalleen. Ei tuo toinen kyllä kovin uhkaavalta vaikuttanut, päinvastoin, mutta Cosminan luonnehan se vain temppuili, kuten aina.

Nimi: Jansku

14.04.2017 17:46
Briinah - Castigator

Sirorakenteinen nartun jalat veivät sitä pitkin joenpientaretta. Korvat luimussa, häntä koipien välissä ja selkä hiukan kaarella se mennä tallusteli varovaisin ja reippain askelin. Brii höristi hiukan korviaan, huomatessaan edessäpäin istuskelevan punertavan sävyisen nartun(Cosmina).
"H-hei?" varovaisesti se tervehti vierasta jättäytyen reilun kahden metrin päähän toisesta, korvat hörössä ja pää kallellaan.
"Onko kaikki kunnossa?" toinen vaikutti jotenkin... alakuloiselta? Siltä, ettei se juuri nyt ollut tässsä maailmassa, vaan jossakin muualla. Narttu katseli toista uteliaana ja ehkä jopa huolestuneena. Vaikka toinen ei vaikuttanutkaan kovin uhkaavalta, niin pitkäturkkinen collien sukuinen oli silti kokajan valmiina juoksemaan karkuun, jos vaikka vieras yllättäisikin. Briitä itseään ei tosin voisi koskaan luulla agressiiviseksi. Se näytti melkeinpä siltä, että mikä tahansa yllättävä rasahdus saisi sen sydänkohtauksen partaalle. Ehei, se ei todellakaan ollut mikään rohkein koira maanpäällä.

Nimi: Dee

14.04.2017 15:41
Cosmina - Castigator

Cosmina istui silmät puoliksi kiinni joen rannalla. Kevätaurinko lämmitti pitkäturkkisen naaraan koko kehoa mukavasti ja vesi aaltoili kevyesti, osuen välillä nartun varpaisiin. Cosmina ei osannut kertoa itselleen, mitä hyötyä tässä istuskelusta oli, mutta toisaalta se ei keksinyt sinä hiljaisena ja yksinäisenä hetkenä mitään muutakaan kehittävää, kuin nauttia keväisestä luonnosta. Siinä aivan havumetsän rajalla istuessaan ehti ajatella kaikenlaista ja keskittyä vaihteeksi vain itseensä. Jonkinlainen ääni paimenen ajatuksissa kuitenkin yritti muistuttaa, ettei se yleensäkään ajatellut juuri muita kuin itseään, mutta Cosmina vaiensi sen kylmästi ja selitteli sitä emon kuolemasta jääneillä traumoilla. Tosiaan tämän jälkeen marmorikuvioinen koira olikin saanut kuulla noita syytöksiä omassa päässään enemmänkin, vaikka se yritti uskotella itselleen, että se ei olisi voinut mitään vaikka olisi ollut paikalla. Karhut olivat vaarallisia otuksia valtavine käpälineen ja terävine kynsineen sekä hampaineen. Cosmina avasi silmänsä hetkeksi ja tuijotti eteensä, kauas joen toiselle puolelle. Ympäristön tarkkailussa olivat silmien lisäksi käytössä koiran tarkka nenä ja loistava kuulo, joista molemmista oli ollut sille hyötyä monessa tilanteessa. Nyt vaara ei ollut lähelläkään, mutta silti pieni paniikki jyskytti edelleen Cosminan rinnassa. Tuntui siltä, kuin emo olisi kuollut eilen. Tuntui, kuin karhu olisi vaaninut jossain tuolla, odottaen että voisi hyökätä viattoman koiran kimppuun ja raadella sen elävältä. Kuten emon. Cosmina oli aina kokenut omistaneensa hyvän suhteen emoon ja ehkä se olikin totta. He olivat pystyneet puhumaan toisilleen kaikesta, eivätkä olleet koskaan tarvinneet muita rinnalleen. He olivat olleet loistava kaksikko, Cosmina ja Marceia. Nyt jotain puuttui Cosminan elämästä ja jotain ylimääräistä oli tullut lisää. Pelko. Cosmina oli aina ajatellut, ettei pelännyt mitään. Nuorena koirana se oli tietysti hyvin voitontahtoinen, itsevarma ja uhmakas - ehkä oli edelleenkin - eikä Cosmina olisi voinut kuvitellakaan että voisi pelätä jotakin turhaa näin paljon. Se yritti luottaa siihen, että lauma, johon se oli vasta liittynyt, tarjoaisi suojaa karhulta, joka vainosi sitä, mutta silti vaara tuntui vaanivan joka pensaan seassa, joka kiven ja kannon alla. Cosmina ei enää edes tiennyt niin paljon yliajateltuaan, vainosiko karhu sitä oikeasti vai oliko se vain typerää vainoharhaisuutta. Ehkä karhut eivät osanneet kantaa kaunaa, toivoi Cosmina hiljaa itsekseen. Paimen läikytteli vettä tassullaan ja katsoi omaa kuvaansa vedenpinnasta. Olisipa joku, jolle puhua. Vaikka Cosminasta jotenkin tuntui, että ei osaisi puhua. Puhuminen ei koskaan ollut kuulunut sen vahvuuksiin.

Nimi: Jansku

13.04.2017 22:57
Rein - Castigator

Uros kurtisi pienesti kulmiaan nartun sanoille. Vai ei kukaan toisen mielestä ollut tahallaan ilkeä? Hmh, naiivi maailmankuva toisella. Suoranaista ilkeyttä ei uros kyllä itse ollut nähnyt tai kokenut, mutta ei se voinut kutsua useimpia tapaamiaan koiria kilteiksikään. Malamuutin leuka loksahti auki ja sen kulmat lensivät taivaisiin Arwan kysyessä oliko kettu vaarallinenkin otus.
"Et ole tosissasi. Etkö ole koskaan nähnyt kettua?! Tämä vääryys pitää korjata." Päättäväisesti tuhahtaen se näin jo teki päätöksen. Sen pitäisi näyttää Arwalle mikä kettu oli.
"Kettu on paljon pienempi kuin karhu, mutta ärhäkkä vastus siitä huolimatta." Se oli varmaan tullut haavoistakin jo selkeäksi. Sitten mentiinkin vakavempiin asioihin. Nimittäin nartun outouteen.
"Mutta se on vain... outoa... en ymmärrä sitä." Joo maailmassa oli jotakin hyviä koiria, jotka auttoivat muita, mutta uros ei ollut käsittänyt miksi. Miksi auttaa muita, jos toinen ei ollut hengenhädässä? Mietteliään näköinen nuoriherra katsoi valkeaa, joka kävi hakemassa lisää vettä kyljen haavalle. Tällä kertaa uros ei mutissut tai yrittänyt vältellä toisen kosketusta vaan istui hiljaa paikoillaan tuijottaen pohtivana Arwaa.
"Mitä sinä hyödyt muiden auttamisesta? Teetkö sitä siksi, että muut ovat sinulle jotain velkaa? Minkä vuoksi auttaa muita, jos siitä ei itse mitenkään hyödy?" Kuka nyt ilmaiseksi mitään teki? Joten miten Arwa hyötyi sen haavojen puhdistamista? Aikoisiko se pyytää jotain suurta palvelusta? Miksi toinen teki mitä teki?
"Sinun kielesi näkyy." Se totesi sitten myös työntäen hetkeksi omankin kielensä näkyville ja osoittaen sitä. Jep kieli.

Nimi: Rawca

12.04.2017 22:05
Ryan - Fighters

"Kiitos", Ryan vastasi arvokkaasti Tatyanan onnitteluihin, nyökäten itsekin. "Olet tervetullut, kuten muutkin halukkaat", Ryan vastasi Tatyanalle, sekä lisäsi vielä perään, että muutkin voisivat tulla, jos halusivat. Eivät pennut mitään piiloteltavia juttuja olleet, sen kun vaan penikoita tervehtimään. Kokous alkoi, ja Ryan otti okseenkin ryhdikkäämmän asennon ja vakavamman ilmeen, keskittyessään kuuntelemaan. Aihe kehkeytyi siihen, mikä Ryaniakin tällä hetkellä kiinnosti; vieraaseen koiraan. Zakharov oli antanut itsestään jo heti varsin hyvän kuvan, ainakin Ryanin silmissä. Zach oli olemukseltaan rauhallinen ja erityisesti Ryanille merkkasi nyökkäyseleeseen vastaaminen. Eihän se paljoa ollut, mutta hyvä keino nähdä, kuinka moni ymmärsi tai edes huomasi sellaisen pienen eleen. Nykynuorilla oli niin kiire, etteivät vanhempaa ehtineet etäisen kohteliaasti tervehtimään. Mutta jos tarkkoja oltiin, Zach ei ollut mikään penikka, vaan lähes Ryanin ikäinen. Elämän loppukirille kääntynyt, jos kerta kymmenen vuotiaana alkoivat usein miten viimeiset hengenvedot. Hm, Ryan toivoi pääsevänsä kymmeneen vuoteen asti, ensinnäkin siksi että pennut olisivat silloin neljävuotisia, aikuisia koiria. Olisi sääli mennä manan majoille ennen kuin omat pennut olisivat aikuisia, tai ehkäpä tehneet Ryanista jopa isoisän.
Ryan piti Zachin rauhallisesta, vakaasta tavasta puhua, se kun oli Ryanille itselleenkin aikamoisen tuttu puhumistyyli. Esittelyssäpä tuli ilmi olennaiset; nimi ja asema. Niillä pääsi jo pitkälle. Zakharov vaikeni ja myös Ryanin katse kääntyi Tatyanaan, paimenen odotellessa mikä olisi seuraava aihe.

Nimi: Samier

12.04.2017 19:50
Zakharov - Fighters

Kun paimenkoira ilmoitti Wilon hoitavan pentuja, Tatyana toivotti kaksikolle onnea, kysyen sitten, että pääsisikö se katsomaan nuorukaisia myöhemmin. Nähtävästi Tatyanakaan ei siis tiennyt pennuista, mutta vaikutti kuitenkin Zachin mielestä iloiselta noiden ja ehkä myös itsensäkin puolesta. Olivathan pennut hyvä lisä laumaan. Sitten pitkäkoipi istui alas ja aloitti kertomaan Zachista. Narttu katsahti vaaleaa urosta ja kysyi, että haluaisiko tämä esittäytyä itse. Zach nyökkäsi, siirtäen sitten katseensa kolmikkoon.
"Olen Zakharov, mutta voitte kutsua minua Zachiksi", tämä kertoi, "Toimin laumassa oriona." Uroksen ilme oli hyvin vakava ja se puhui kohteliaasti, kuten kokouksissa pitikin. Harmaaselkä vilkaisi Tatyanaa, jos tuolla vaikka olisi jotakin lisättävää tai jos narttu alkaisi kertoa jotain muuta. Nyt se kuitenkin pysyi itse hiljaa, se oli sanottavansa sanonut.

Nimi: Samier

12.04.2017 19:31
Arwa - Castigator

Mustavalkea kummasteli, että Arwanko pitäisi nähdä se oikeasti suutuksissaan, ennen kuin narttu tajuaisi, mihin vaaraan oli itsensä asettanut.
"Suurinpiirtein niin. En usko kenenkään olevan tahallaan ilkeä", valkoturkki kertoi, tyhjä ilme kasvoillaan, kun se tutkaili toista. Tämä oli ainakin sen oma uskomus, ei se ollut vielä oppinut, että maailmassa on myös pahuutta. Kaikki oli sille vain leikkiä ja ruusupelloilla hyppimistä, yksisarvisia ja sateenkaaria. Kun Arwa pesi Reinin haavoja ja lyhyet esittelyt oli hoidettu pois alta, valkea kysyi, mistä uros oli saanut haavansa. Ylpeänä tämä vastasi, että se oli tapellut ketun kanssa - ja voittanut. Nuoren nartun korvat nousivat pystyyn kiinnostuneena.
"Onko kettu vaarallinen olento?" Arwa kysyi, ja ei, se ei pelleillyt - ei se ollut ikinä törmännyt kettuun. Valkoturkin silmät tarkkailivat Reiniä tarkkaan. Uroksen tyytyväisyydestä päätellen kettu mahtoi olla kovakin vastus. Rein kuitenkin vakavoitui pian ja totesi Arwalle, että narttu oli outo, mutta samaan aikaan niin kiltti. Valkoturkki naurahti tälle iloisesti.
"Jonkunhan se pitää tehdä, jos en minä, niin kuka sitten?" Jos kaikki auttaisivat toisiaan, maailma olisi parempi paikka Arwan ajatusmaailman mukaan.
"Joten miksen sitten aloittaisi maailman pelastamista ventovieraan haavojen puhdistamisesta?" narttu naurahti kuin itsekseen. Ei kestänyt kauaa, kun narttu jo laskikin tassunsa alas.
"Noin, nyt se on puhdas", Arwa kertoi hymy huulillaan. Se oli iloinen, kun sai auttaa jotakuta. Valkoturkki ei kuitenkaan pysynyt kauaa paikallaan, vaan kävi hakemassa lisää vettä kyljen haavalle(?). Se olisi nimittäin vielä aika vaikea pestä itse, mutta Arwa uskoi, että Rein pystyisi - ja haluaisi - pestä tassunsa kuitenkin itse. Valkea pentu oli hyvin keskittynyt tekemäänsä hommaan, kieli pistäen ulos nartun suusta kuin taiteilijalla, joka antoi teokselleen loppusilauksen.

Nimi: Rölli

12.04.2017 18:01
Tatyana - Fighters

Tyytyväisenä ja tervehtivästi nyökytellen Tatyana huomio paikalle saapuneet Norokin, Czyan ja Ryanin. Pitkäkoiven huomio liittyi saman tien porkkananvärisen nartun olomuotoon - liekö toinen tiineenä? Mutta missäs Willow oli? Sille kuitenkin löytyi pian selitys, kun Ryan ilmoitti ylpeästi vauvauutisista. Ah, alfa oli hiljaa sisällään todella tyytyväinen näihin käänteisiin.
"Paljon onnea sinulle ja Wilolle, Ryan", Tatyana toivotti nyökäten urokselle. "Saanko kunnian tulla katsomaan jälkeläisiä kokouksen jälkeen?"
Mitä tahansa Ryan vastaisikaan, nyökkäisi kirjavaturkki hänelle vastaukseksi, istuen sitten alas merkiksi muillekin tehdä niin. Jattaa ei näkynyt, joten Taty päätti aloittaa ilman häntä. Ei muiden tarvitsisi sitä haaskalintua odotella.
"Aloitetaan tärkeimmällä asialla; kuten näette, joukossamme on jälleen uusi tulokas", narttu aloitti kuuluvalla äänellä, katsahtaen sitten Zakharoviin. "Tahtoisitko esitellä itsesi?"

Nimi: Jansku

12.04.2017 16:12
Rein - Castigator

Malamuutti katsoi hämmästyneenä narttua, joka naurahti sen kuvailuille Jurista. Se ei ollut tottunut siihen, että sen sanomisille naurehdettiin. Kuonon menettämis juttu tosin oli sen itsensä mielestä myös sen verran hyvin sanottu, että sille tirskuminen ei urosta ihmetyttänyt. Olihan se hyvä tietää, että se pystyi saamaan edes yhden koiran maailmassa nauramaan, vaikka muuten olikin niin tuima ja totinen.
"Sinun pitää siis nähdä minut vihaisena, jotta ymmärrät miksi sinulle olisi äsken voinut käydä pahemminkin kun luokse saavuit noin vain." valkea ei tuntenut urosta, se ei voinut tietää, miten riskialtis teko moinen oli ollut. Mutta ehkä eniten nuorta urosta ihmetytti se, miten toinen tuosta noin vain tuli ja alkoi pestä sen haavoja. Mistä moinen avuliaisuus ja kiltteys? Toisen käytös oli niin outoa. Uros röyhisti hieman rintaansa ylpeästi, Arwan kysyessä haavojen syntyperää.
"Kohtasin metsästäessä ketun ja päätin tappaa sen siskolle." se kertoi tyytyväisyys silmistä loistaen. Ketun kaataminen oli kasvavalle pennulle suuri juttu. Naama kuitenkin palasi pikaisesti peruslukemille ja ylpeyden kiilto silmistä katosi.
"Olet outo. Kiltti. Avulias." kiltteys sekä avuliaisuus olivat ventovieraita sille. Uusia outoja asioita, joita uros ei täysin käsittänyt.

Nimi: Samier

11.04.2017 21:55
Arwa - Fighters

Mustavalkean uroksen todetessa, että se, mitä narttu oli tehnyt oli todella tyhmästi tehty, narttu vain hymähti.
"Ehkä sitten niin", se lausahti, jättäen sen puheenaiheen siihen. Ei nartun päähän pelkästään sanomalla mitään saanut taottua. Toinen hymähti valkean kysyessä, oliko sen sisko tälle tärkeä, todeten, että se tekisi kaikkensa siskonsa eteen, kertoen sitten enemmän siskonsa seuralaisesta. Kuvailu sai Arwan naurahtamaan, vaikka sitä itseään olisi kuvailtu varmaan vielä tyhmemmin. Uros vaikutti kuitenkin yllättyneeltä, kun valkea narttu osasi vastata sen kysymykseen haavoista. Sitten mustavalkea hymähti huvittuneesti, ettei se halunnut menettää kuonoaan, joka sai Arwan jälleen tirskumaan. Jo valmiiksi iloisena persoonana, pentua oli hyvinkin helppo naurattaa. Kun uros upotti päänsä veteen ja Arwan seuratessa esimerkkiä, toinen ihmetteli, että miksi se piti varmistaa, eikä voinut uskoa heti.
"Hmh, kai minä opin parhaiten testaamalla", se vastasi tyynesti. Ei se luonnolleen mitään voinut, jos toinen ei tykännyt, mikäs siinä, ei se jokaista tapaamaansa henkilöä ruvennut miellyttämään. Pian Arwa kuitenkin kouraisi vettä tassuunsa, ja vastausta odottamatta se meni uroksen viereen ja alkoi putsaamaan uroksen kaulan haavaa. Uros kerkesi saada suustaan ulos vain mutinaa ja peruutti ensin pari askelta, jonka jälkeen tuo rauhoittui ja jäi paikalleen. Vaikka Arwa katsoikin haavaa, se pystyi silti tuntemaan, kuinka mustavalkea tuijotti sitä. Sitten uros kertoi nimensä, yksinkertaisesti ja lyhyesti.
"Arwa", uros sai vastauksensa, ja hetken aikaa ruskeiden silmien katse siirtyi haavasta Reiniin ja takaisin. Valkea pentu puristi kulmansa yhteen.
"Mistä ihmeestä sinä tämmöiset haavat olet ylipäätään saanut?" se kysyi kummastellen. Kukas se tässä nyt oli mennyt karhua halailemaan?

Nimi: Jansku

11.04.2017 21:23
Rein - Castigator

Osittain malamuutti oli jopa tyytyväinen valkean vastaukseen. Tietysti se halusi näyttää vaaralliselta ja vahvalta, silloin kukaan ei uskaltaisi ryttyillä sen siskolle. Eipä sillä sen kummempia syitä ollut lihasten hankkimiselle.
"Uhkarohkeaa, melkein tyhmänrohkeaa." Jos se olisi ollut yhtään vihaisempi ja kohtauksensa alaisena, olisi se voinut käydä aikailematta toisen kimppuun tajuamatta sitä edes itse. Pentu hymähti pienesti, toisen pennun arvailuille. Eikö se nyt ollut aika selkeä asia, että se välitti siskostaan, jos kerran suuttui siitä, että se lähti jonkun toisen kanssa metsästämään.
"Olen valmis tekemään mitä vain siskoni vuoksi. Koira jonka kanssa hän on, on täysi tohelo ja enkä ihmettelisi ollenkaan jos hän menisi halaamaan karhua." Kyllähän sitä Jurin kaltaiset koirat yleensä nopeasti kuolivat, jos yksin olivat. Mutta jos se Noken vaikeuksiin ajaisi, saisi se turpiinsa. Kappas, toinen jopa tiesi mitä haavoille kävi, jos niitä ei pessyt.
"No en minä nyt ihan kuonoani halua menettää." se hymähti puoliksi huvittuneen oloisena. Hoohhhooo, kuinka hauska vitsi. Se kuitenkin vakavoitui nopeasti, upotti päänsä veden alle, hinkkasi kuonon haavaansa ja peruutti sitten kauemmas kylmästä vedestä. Malamuutti pyöritteli silmiään toisen upottaessa myös päänsä veteen, kokeillakseen oliko uroksen väittämä oikein.
"Eikö sanani riittänyt? Pitikö se vielä oikein varmistaa?" Äsken toinen kun oli vaikuttanut vieläpä ihan järkevältä tapaukselta. Mutta sinne näytti sekin viisaus menevän. Virran mukana. Oh, jos tarkkaan katsoi sen pystyi ehkä vielä jopa näkemään! Whii siellä se meni! Heippa järki, tervemenoa! Valkoturkkinen pentu kouraisi vettä tassullaan, kysyen tarvitsiko uros apua haavojen kanssa.
"Öh?" uros peruutti askeleen, nartun tullessa lähemmäs, mutta tyytyi kohtaloonsa. Ei se halunnut, että sen haavat tulehtuisivat. Niinpä se istahti alas, korvat luimussa silmät toisen omia tarkkaan katsellen.
"Rein. Sinä?" Tökerö esittäytyminen ja yhtä tökerösti tuli kysymyskin. Nimiä pöytään kiitos, ei se halunnut mielesään toista vain kokoajan nartuksi, valkeaksi tai toiseksi pennuksi kutsua.

Nimi: Samier

11.04.2017 21:04
Arwa - Castigator

Uros mulkaisi valkeaa pentua ja totesi tuhahtaen tuon olevan hyvin uhkarohkea, kun oli tullut mustavalkean koiran luo, vaikka sen näki selvästi, että tuo oli vihainen. Se kysyi heti perään, että tekikö valkoturkki sitä useinkin, vai vaikuttiko hän itse ulkoiselta olemukseltaan vaarattomalta. Valkean pennun pää kääntyi kysyvästi.
"En minä pelkää, vaikka vaaralliselta näytätkin", narttu vastasi, kuin se olisi päivänselvää. Miksi uros sitä satuttaisi? Toinen kuitenkin vastasi, että se oli vihainen sen takia, koska sen sisko oli lähtenyt metsästämään jonkun toisen kanssa.
"Etkä pidä siitä, että siskosi jättää sinut yksin? Siskosi taitaa olla sinulle rakas?" Arwa kysyi, seuraten sitten uroksen katsetta, kun se vilkaisi vettä ja kosketti sen pintaa tassullaan. Nartun katse kuitenkin palasi mustavalkeaan, kun se irvisti. Valkea pentu kallisti päätään jälleen, kun toinen koira kysyi sitä katsoen, että tiesikö Arwa mitä käy jos haavojaan ei pese.
"Ne voivat tulehtua. Tulehtumisen seurauksena voi vaikka menettää kokonaisen raajan", se vastasi. Sitten pentu jäi katsomaan, kun toinen veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja iski päänsä veteen, hangaten kuononsa haavoja. Sitten uros nosti päänsä ylös yhtä nopeasti kuin se oli sen veteen laittanutkin, kävellen kauemmas vedenrajasta, todeten veden olevan kylmää.
"Ai jaa?" Valkoturkki kysyi epäilevästi. Ja koska kaikki piti oppia kantapään kautta, se tunki omankin päänsä veteen ja nosti sen sitten nopeasti pois. Se katsahti takanaan olevaan urokseen naama vettä norona valuen, yrittäen ravistella päätään kuivaksi, todeten tappionsa. Nyt narttu näki paremmin uroksen muut haavat, joista kaikkiin se ei edes itse yltäisi.
"Tarvitsetko apua haavojesi puhdistuksessa?" Arwa kysyi, kuoraisten jo valmiiksi vettä tassuunsa ja astellen lähemmäs mustavalkeaa, valmiina levittämään sitä sen kaulan haavalle, hieroen sitä pehmeällä anturallaan(?). Eihän se halunnut haavojensa tulehtuvan, eihän?

Nimi: Jansku

11.04.2017 20:17
Rein - Castigator

Yhä kettupainista verinen uros paransi ryhtiään ja kohotti hiukan kuonoaan valkeaturkkisen vieraan istahtaessa sen viereen. Eikö toinen tuntenut sanaa oma tila vai kerjäsikö toinen muuten vain verta nenästään änkeämällä liian lähelle?
"Uhkarohkeaa tulla suorinta tietä raivoavan koiran viereen. Teetkö sitä useinkin vai olinko vain tarpeeksi vaarattoman näköinen haavoineni ja verisine turkkineni?" tuhahtaen se mulkaisi narttua. Sehän olisi voinut säikähtää ja purra toista, tai olla niinkin vihainen, että käynyt heti kiinni.
"Sisko on jonkun pölvästin kanssa metsästämässä." se sitten murahti ja katsoi toista arvioivasti silmäkulmastaan. Mikäköhän toinen oli koiriaan? Ainakaan se ei näin ensisilmäyksellä vaikuttanut yhtä energiseltä pomppupallolta, kuin Juri. Pentu vilkaisi vettä, sen pitäisi varmaan pestä nyt haavansa, ettei ne tulehtuisi tai jotain. Ei se tiennyt oikeastaan mitä haavoille tapahtui jos niitä ei pessyt. Ne vain piti pestä. Malamuutti astui viileään veteen irvistäen pienesti. Hyrrh, kylmää. Kelit eivät olleet vielä tarpeeksi lämpimät uimiseen.
"Tiedätkö sinä mitä haavoille käy, jos niitä ei pese samana päivänä kun ne saa?" korvat himppusen verran höristyen se katsoa tapitti vierasta. Syvään henkeä vetäen se tunki päänsä pinnan alle toisella tassullaan kuononsa haavoja hiukan hieroen. Äkkiä se kuitenkin nosti päänsä pinnalle ja asteli takaisin kuivalle maalle.
"On muuten helskutin kylmää." se hymähti vettä katsoen. Ja sen pitäisi vielä pestä taassun ja kyljen sekä kaulan haavat. Kaikkeen sitä ryhtyi, jotta voisi tehdä siskon ylpeäksi ja kasvattaa lihaksiaan.

©2017 .ıI Supravi Iı. - suntuubi.com